keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Too hard feelings

Voi vittu! Miten vitun paljon voi vituttaa. Vittu vittu vittu. Se, joka kysyi, voiko vitutukseen kuolla, oli oikeilla jäljillä. En edes jaksa tarkistaa kuka se oli. Kalevi Sorsa? Ketä vittua kiinnostaa? Tämänkin faktan tietäminen olisi varmasti taas merkki omasta tyhmyydestä, ja saisi aikaan vastauksen "oot lukenut taas Seiskaa". No vittu en ole! Tuleeko yllätyksenä että ihmiset lukee laatulehtiä! Voi vittu vitun idarit oikeesti! Ärsyttää muuten ihan vitusti kun joku sanoo noin, neuvon lopettamaan sen välittömästi, ellette esim. halua päästä hengestänne. Niin, ja joku lääkäri muuten oli vastannut tähän kysymykseen seuraavasti: voi.

Nyt kun faktat ovat selvillä, voidaankin päästä käsiksi itse pihviin. Vituttaa ihmiset joille tuntuu olevan ylitsepääsemättömän hankalaa kirjoittaa ymmärrettävästi omalla äidinkielellään. Siis ihan oikeasti, kuolkaa. Vielä pahempaa hellanduudelis on tietysti se jos ei edes kiinnosta kirjoittaa, no, hyvin. Mistä lähtien viikonpäivät on kirjoitettu isolla? Tai adjektiivit? Kuka sanoi, että on ok käyttää verbiä "omata"? Kuten kaikki huomaavat, hallitsen itse esimerkiksi pilkkusäännöt aivan täydellisesti. No en hallitse! Voi vittu se oli vitsi. En nyt kuitenkaan tarkoita, ettenkö haluaisi hallita.

Huijasin, edellisessä emme vielä päässeet lähellekään pihviä; se oli pelkkä sivupolku. Vituttaa niin paljon, että epäilen sen aiheuttavan pian vakavia ongelmia aivoverenkierrossani. Ärsyttävät suoraan Ahneiden Paskiaisten Akatemiasta valmistuneet opportunistit, jotka porskuttavat eteenpäin, tekis mieli vaan huutaa että hei ei se ole oikeasti tollainen ikinä ollutkaan, älkää antako rahojanne sille. Ärsyttävät ihmiset, joilla nyt vaan on itsestä kertakaikkisen väärä käsitys, eli tyhmä. Mitä vittua! Itse projisoit omaa alemmuudentunnettasi väheksymällä muita terveisin keittiöpsykologi. Minä olen jumalan lahja maailmalle.

Ilmeeni kun kuvittelen ihmisperseiden joutuvan jätepuristimeen:


Kysyjä oli Paavo Väyrynen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti